1. Vastakohtaisuuden tai päinvastaisuuden kuvaaminen
- Todennäköisesti yleisin tapa kuvata ääripäitä tai keskenään hyvin erilaisia asioita, on käyttää väreissä sinistä ja punaista (kylmä vs. lämmin, hyvä vs. paha jne.)
- Myös vastavärit toimivat saman periaatteen mukaan
- Kulmikkaan ja pyöreän, sileän ja karhean jne. muodon yhdistäminen toisiinsa
- Tiheän asettelun rinnastaminen väljään asetteluun
Kuvissa nro. 1-3 nähdään samaa tapaa erotella käsiteltyä asiaa: rakenne on jaettu kahtia, ja värit ovat suuressa roolissa. Kuvassa nro 4 yhtälailla käytetään samoja tekniikoita varsinkin värien kanssa (sininen vs. lila), mutta sen lisäksi rinnastetut symbolit noudattavat toisiinsa verrattuna vastakohtaisia linjoja. Esimerkiksi ensimmäisessä kohdassa VR-symboli muodostaa kolmion kärki ylöspäin, AR/MR alaspäin. Seuraavassa AR/MR:n symboli on pystysuuntainen suorakaide, VR vaakasuuntainen ja niin edelleen. Kuvassa nro 5 hyödynnetään lähinnä värejä, mutta myös tekstisommittelun symmetriaa.
2. Kehittymisen eli etenemisen kuvaaminen
- Voi tarkoittaa mm seuraavia: ajallista etenemistä (aikajana, timeline) tai juurikin kehittymistä, huonosta hyväksi, laihasta lihaksikkaaksi ja niin edelleen. Joka tapauksissa jonkinlaista liikettä eteenpäin, oli se sitten kirjaimellista, henkistä tai fyysistä
- Voidaan kuvata suorin tai mutkittelevin linjoin tai viitoituksin, joka tapauksessa aiheen kulun tulee olla selvästi hahmotettavissa
Kuvissa 1 ja 2 näkyy klassinen aikajanamalli, jossa tapahtumat on asetettu selvään järjestykseen. Kuvan nro 3 kehittymiskulku on esitetty portaikkona, ja vastaavaa ideaa noudattaa myös 5, jossa portaikko on korvattu alaspäin menevän spiraalin muodossa (syynä se, että meidän kulttuurissamme luetaan ylhäältä alas eikä päinvastoin, vaikka spiraalimalli hieman periaatteellisena toimii näin huonommin, koska käytännössä näkyy laskevana kuviona, vaikka kyseessä tulisi olla nouseva, kehittyvä, positiivinen toiminto. Tekniikka tosin tämäkin). Kuvassa 4 ei kehityskulku näy yhtä erottuvasti kuin muissa esimerkeissä, mutta löytyy infografiikasta kyllä; asiat on esitetty järjestyksessä numeroituna, ylhäältä alas.
3. Määrän kuvaaminen
- Diagrammit erilaisissa muodoissa, pylväänä tai pyramidina (kuten kuvissa 1 ja 5) ovat selkeitä ja tunnistettavia, niistä näkee heti mihin infografiikka pyrkii
- Myös erilaiset muunlaiset mittaamista kuvaavat symbolit (esim. kuvan 2 kaltaiset mittarit)
- Väreillä, kuten kylmästä lämpimään
Kuvassa 2 käytetään useita eri tapoja ilmaista ainesten määrää, sisältöä tai aikaa, sekä niiden korostuksena myös värejä. Kuva 4 on hyvä esimerkki siitä, miten usein varsinkin maantieteellis-biologisissa julkaisuissa kuvataan ihmisten, eläinten ym. määrää väreillä. Juuri kyseisessä kuvassa väriasteikko etenee kylmästä lämpimään, pienestä suureen, väljästä tiheään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti